Tammikuun 24. päivänä vuonna 1897 perustettiin Ingbergin kahvilassa Helsingissä Helsingin Lihakauppiasyhdistys Ry. Arthur Häggström, yksi yhdistyksen tulevista puheenjohtajista, lausui tuolloin maamme vanhimman liha-alan yhdistyksen syntysanat. Elettiin Venäjän vallan aikaa ja vasta seitsemännet perustamispaperit hyväksyttiin. 50 teurastajaa, lihakauppiasta ja makkaratehtaan omistajaa sekä heidän työntekijäänsä saivat valita komitean muodostamaan sääntöjä.
Lihakauppiasyhdistyksen perustamiselle oli monia syitä. Ajalle ominainen kansallisen yhteenkuuluvuuden henki, halu taistella sortovaltaa vastaan sekä lihakaupan alalla vallinneet heikot olot puolsivat järjestäytymistä. Lisäksi lihakaupan harjoittajien arvostus oli perustamisvuoden tienoilla alamaissa eivätkä viranomaiset kiinnittäneet paljoakaan huomiota elintarvikekaupan kehittämiseen. Puutteellisissa oloissa ammattikunta oivalsi, että vain yhteenliittymällä voitiin heikkoihin oloihin ja epäkohtiin saada parannusta.
Aina perustamishetkestä tähän päivään on Helsingin Lihakauppiasyhdistys Ry:n tarkoituksena ollut yhteisillä käytännöllisillä toimilla parantaa lihakauppaa harjoittavien jäsentensä asemaa niin henkisessä kuin taloudellisessakin mielessä sekä mahdollisuuksien mukaan kehittää ammattia ja kohottaa sen arvostusta. Helsingin Lihakauppiasyhdistys Ry:n alkuperäisten sääntöjen ensimmäinen pykälän mukaan yhdistyksen tarkoitus on:
Vielä tänäkin päivänä kyseiset säännöt sopisivat nykyaikaan. Nykyiset säännöt löydät täältä.
Helsingin Lihakauppiasyhdistys Ry:n historian aikana yhdistyksellä on ollut 16 puheenjohtajaa, 14 sihteeriä ja 15 rahastonhoitajaa. Jotkut puheenjohtajista ovat toimineet virassa parikin kertaa, ja vakituisen sihteerin käytäntöön siirryttiin vasta 1917. Tätä ennen jokaista kokousta varten valittiin oma sihteeri.